TIISTAI 17.9.
Tieteen visualisointi vs. tiedon visualisointi:
“Kuvattavan kohteen kolmiulotteinen tilallinen rakenne esitetään tavalla, joka ei suoraan jäljittele näköhavaintoa.”
Teknisin välinein tai havaintoaineistosta koostamalla kerätyn tieteellisen tiedon kuvalliset esitykset; ei tilasto- ja käsitegrafiikka tai kartat ja esittävät kuvat.
Tieto näkyväksi, s. 239
Onko tämä kuitenkin kapea näkemys tieteen visualisoinnista kun mietitään asiaa tiedeviestinnän näkökulmasta? Mitäpä mieltä?
Entä pitääkö visualisoinnin olla kaunis? Lue kotiläksyksi alla oleva linkki informaatiomuotoilu.fi-sivulta sekä ko. artikkelin kommenteissa oleva linkkiteksti. Peilaa teksteistä herääviä ajatuksia sekä mediaseurantatehtävän keskusteluissa että omassa tiedon visualisointi -tehtävässä.
http://informaatiomuotoilu.fi/2012/06/pitaako-visualisoinnin-olla-kaunis/
infografiikka vs. visualisointi / eksploratiivinen grafiikka vs. höystegrafiikka vs. kuvitus
Erilaisia netissä olevia visualisointeja (eksploratiivisuus!):
https://guns.periscopic.com/?year=2013
https://interaktiv.morgenpost.de/berlin-marathon-2016/
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/author/hannu/
http://fingfx.thomsonreuters.com/gfx/rngs/NORTHKOREA-USA-PARADES/010040R41MB/index.html
Reutersin grafiikan deskin porukka jakoi YouTubesta löytyneet paraativideot työryhmän kesken. Jokainen video katsottiin kynän ja paperin kanssa. Videoilta laskettiin ihmiset, tankkerit ja erilaiset aseet. Tästä syntyi dataa, jonka avulla aihetta lähdettiin visualisoimaan.
Infografiikan/visualisointien teon 3 tärkeää!
– Sisältö
– Tavoite
– Oikea väline
TIISTAI 24.9.
https://www.reaktor.com/blog/information-visualisation-101-what-you-need-to-get-started/
Tieto näkyväksi -teos luokittelee monet yleisimmät graafilajit tilastografiikaksi
Pylväs-, viiva ja yksikkösymbolikuvioiden lisäksi muita tilastografiikan esitystapoja ovat helmitaulukuvio, parvikuvio, piirakkakuvio ja epävarmuutta/vaihteluväliä kuvaavat kuviot.
Tilastografiikan visuaalisia muuttujia:
SIJAINTI – PITUUS – PINTA-ALA (Tiedon visualisointi s. 94–95)
sekä s. 96–97: http://tietonakyvaksi.fi/visuaalisetmuuttujat/TN_Visuaaliset_muuttujat_A4_071216.pdf
Ks. Numeeristen tietojen tiivistäminen kuviksi / Salmelin & Vehkalahti:
https://journal.fi/sla/article/view/48477/14150
Karttagrafiikat voivat esittää hyvin monenlaista tietoa ja ovat erittäin yleisiä esim. lehdissä. Kartta voi kuvata hyvin pientä aluetta tai vastaavasti vaikka koko maailmaa. Huom! Aluerajaus on aina valinta ja saattaa vaikuttaa siihen, mihin käsitykseen lukija jää.
Matriisin ja aikajanan lisäksi muita käsitegrafiikan alalajeja ovat nelikenttä, Eulerin / Venn-diagrammi ja sanapilvi.
Varsinaisesti tietokuvituksiksi lasketaan kommentoitu valokuva, havainnekuva, tunnistuskuva (vrt. pöllöt), diagrammit (esim. teknisen laitteen toimintaperiaate, yhteiskunnallinen prosessi tai uutistapahtuma), piktogrammit, tekniset piirrokset, läpileikkauskuvat, askel askeleelta -kuvaukset ja yhdistelmägrafiikka.
Puutyyppiset mallit, esim. organisaatiokaaviot, prosessikaaviot, lohkokaaviot, virtauskuviot, mosaiikit.
Hahmolait / Gestalt laws
Ks. linkki tämän sivun alkupuolella https://www.reaktor.com/blog/information-visualisation-101-what-you-need-to-get-started/ ja
https://vanhavillatehdas.fi/tiedon-visualisointi-aineistoja/Kaytettavyyden_psykologia.pdf -> s. 77–81 ja
Tiedon visualisointi -teos s. 91–93
Kotitehtävänä tutustua yllä oleviin linkkeihin.
Ilmaiset kuvapankit, tallennusmuodot, väritila (rgb/cmyk)
CC0-lisensoituja kuvia voit hakea esimerkiksi alla olevista lähteistä:
Pixabay
Pexels
Unsplash
PicJumbo
Vectorstock
Kuvia Suomesta
Google Images
When using Google Images, choose Settings > Advances Search > usage rights > choose the license terms you are looking for.
Vektorigrafiikkaa voi tuottaa mm. seuraavilla ohjelmilla: Inkscape, Corel Draw ja Adobe Illustrator.
Vektorigrafiikassa käytettyjä tiedostomuotoja ovat mm.:
• PDF (cmyk & rgb, huom: kirjapainojen suosima muoto)
• SVG (rgb, nettigrafiikka): tämän esimerkin tein käyttäen html- ja css-koodia. Tässä alkuperäinen svg-kuva. Voisi soveltaa esim. näin.
• EPS (cmyk & rgb)
• CDR (Corel Draw:n oma tiedostomuoto)
• AI (Adobe Illustrator:n oma tiedostomuoto)
Lähde: http://vektorigrafiikkalilope.blogspot.com/p/vektorigrafiikka.html
RGB vai CMYK?
– RGB ruuduille ja tietyin varauksin (koti)printtereihin, CMYK painotuotteisiin
– Kuvankäsittely RGB-muodossa, vasta lopuksi käännös CMYK:ksi
– Väritilan lisäksi sekä RGB- että CMYK-kuvissa käytetään väriprofiileja, jotka ohjaavat esimerkiksi, miten kuva näkyy ruudulla tai vaikka huomioivat, millaiselle paperille kuva painetaan. Ruudulla käytettävä väriprofiili on sRGB, painotuotteisiin käsiteltäessä taas Adobe RGB tai joissain ohjelmissa Prophoto RGB. Kiinnostuneille lisätietoa http://www.leuku.fi/kuvaohje/pdf_ym/colormanage-cs4.pdf, ainakin s. 4–5.
Tiistai 1.10.
Tutkijoiden yössä esittely: http://app4sea.com/App4Sea/:
Googlen karttapohjalle tehty, selainpohjainen, beta-vaiheen sovellus arktisen alueen öljyntorjuntaan.
Netissä on paljon erilaisia työkaluja, joilla dataa voi muuttaa infografiikaksi ja kaavioiksi. Alla olevat esimerkit on tehty datawrapper.de-sivustolla (vaatii rekisteröinnin). Linkki myös Guardianin artikkeliin aiheesta, tosin vuodelta 2014. Myös Googlella työkalu: https://datastudio.google.com. Datastudioon voi tuoda myös kuvia/ikoneita, tuetut tiedostomuodot ainakin svg, png ja jpg. Data kannattaa aina muotoilla sen mukaan, mitä visualisointivälinettä tulee käyttämään. Ja riippumatta välineestä, tärkeintä on kuitenkin, mitä halutaan sanoa!
Datan muokkaus kaavioksi Illustratorissa
Aloitetaan Illustratoriin tutustuminen yhdessä, voi edetä omaan tahtiin ja suunnitella samalla omaa kurssityötä, jos oma tahti on nopeampi kuin tunnin eteneminen.
Lataa kartta https://vanhavillatehdas.fi/tiedon-visualisointi-aineistoja/finland-881128.svg
(alkuperäinen https://pixabay.com/vectors/finland-map-flag-europe-country-881128/)
Pikaohjeet Illustratoriin: Värit, Group/Ungroup, Clipping Mask, Vektorikynä, Graafit:
https://vanhavillatehdas.fi/tiedon-visualisointi-aineistoja/Illustrator_perusohjeet_2019_Tiema.pdf
Sama ohje kuvina alla:
Tarkemmat ohjeet graafeihin sekä selkeitä perusohjeita Illuun:
https://helpx.adobe.com/illustrator/using/graphs.html
https://www.slideshare.net/itstraining80/illustrator-cs5-p1handoutsum11v10
Pylväsgraafi vai ei? Mitkä esimerkit toimivat, mitkä eivät?
http://hypsypops.com/10-best-alternatives-bar-graph/
Ilmaisia grafiikkaohjelmia:
https://www.ilmaisohjelmat.fi/vektorigrafiikka
Illustratorissa saatavissa ilmaiseksi nykyään vain 7 päivän trialiversio
Keskiviikko 9.10.
Jatketaan graafityökalun ja Illustratrorin käyttöä sekä omien/ryhmien tiedon visualisointi -tehtävien tekoa. Käydään läpi Illustratorin työkaluja osin järjestyksessä, osin esille tulleiden tarpeiden mukaan. Kerrataan edellisen tunnin asioita ja sivutaan mm. seuraavia asioita:
– Tekstin tuottaminen ja kopiointi sekä tekstin asetukset (=> yhtenäinen typografia: ei montaa eri pistekokoa = tekstin kokoa)
– Illustratorin sivut = Artboards
– Tiedoston tallennus (.ai, .pdf, .svg) vs. sivun/sivujen Export (esim. .png, .jpg). Exportoituja kuvia voit käyttää esim. toimisto-ohjelmissa.
– Vektorikuvan tai kuvan osan kopiointi Copy/Paste esim. Photoshoppiin
– Valokuvien tuominen Illustratoriin ylävalikosta File -> Place. Valitaan onko valokuva linkitetty (kuva ei tallennu tiedoston mukana) vai embedded = tallentuu tiedoston mukana. Embed kasvattaa tiedoston kokoa.
– Hallittu värimaailma. Apuvälineet esim. Adobe Color CC: https://color.adobe.com/create
Esimerkki: prosessikaavio
– Selkeys
– Yhteinäinen typografia (ei montaa eri pistekokoa = tekstin kokoa)
– Värimaailma
– Onko asiallisuus/tylsyys parempi kuin jännittävä sekavuus?
Case WWF: kuvan muokkaus. Oikein vai väärin? Hyödyt vs. haitat? Keskustelua, tuleeko mieleen vastaavia tapauksia?
Aineistot varalta
https://vanhavillatehdas.fi/tiedon-visualisointi-aineistoja/